Latva-Nikkola

Latva-Nikkola Erkki Tuomaanpoika Upan isännöimänä ja sen jälkeen
(Isännyydet Ilmajoen Pitäjä/Niilo Liakka)

Oliko Erkki Tuomaanpoika Uppa (s. 1674, k. 1738)jo monella kirkkomatkalla katsellut Latva-Nikkolan Valpuri Jaakontytärtä (s. 1681, k. 1758) sillä silmällä, olivatko käyneet matkalla Latva-Nikkolassa kaffeellakin vai olivatko Tuomas Uppa ja Jaakko Korhonen/Latva-Nikkola sopineet hyvästä naimakaupasta keskenään?

Häitä vietettiin 27.2.1698.  Seitsemäntoista lasta (Hanneliuksenhautauspuheet/Piirto), 10 poikaa ja 7 tytärtä, syntyi tasaiseen tahtiin. Ja, Erkki sai opetella niin isyyttä kuin isännyyttäkin, jonka sai 1708, ja joka sitten siirtyi hänen pojalleen Eliakselle vuonna 1731. Erkin perheestä eloon jäi vain Elias ja Maria. Maria avioitui Ilmajoen Seppälään 1739.

Elias Erkinpoika (s. 1705, k. 1776) oli vihitty vuonna 1730 Liisa Matintytär Kaukosen kanssa (s. 1712, k. 1744) Eliaksen ja Liisan onnea kesti neljätoista vuotta. Liisan kuollessa 1744 heillä oli 7 lasta, joista varttui aikuiseksi Matti, Jaakko, Maria ja Elias. Matista tuli seuraava isäntä. Jaakko oli lukkarina Lapualla ja käytti Wegelius-nimeä. Mariasta tuli emäntä Ilmajoen Ala-Penttilään. Poika-Eliaksesta tuli Ala-Kojolan isäntä Lapualle. Leskeksi jäätyään Elias avioitui vuonna 1745 Mustasaaresta kotoisin olevan Magdalena Mikintyttären kanssa (s. 1715, k. 1797).  Tästä liitosta syntyi neljä lasta, joista taas kaksi, Juho ja Antti, jäivät jatkamaan sukua.

Elias isännöi taloa vuosina 1731-1760 ja Magdalena 1761. Elias kuoli keuhkotautiin vuonna 1776. Magdalena luultavasti halusi myös omalle pojalleen isännyyttä ja hänen pojastaan Juhosta tuli Latva-Nikkolan isäntä Matti Eliaksenpojan jälkeen. Antti isännöi taloa mm. Seinäjoen Jouppilassa ja muutti sitten Pirttikylään, josta hänen jälkeläisensä myöhemmin palailivat Ilmajoelle.

Ensimmäisen avioliiton poika Matti Eliaksenpoika solmi Maria Juhontytär Rinta-Röyskön (s. 1734, k. 1790) kanssa vuonna 1752 ja isännyyden Matti otti vastaan vuosiksi 1762-1768. Vuonna 1769 Latva-Nikkolasta erotettiin Ala-Nikkola ja sinne siirtyi isännöimään Matti Eliaksenpoika.

Toisen avioiliiton poika Juho Eliaksenpoika (s. 1745, k. 1805) jatkoi Latva-Nikkolan isäntänä vuosina 1769-1805. Juho toimi myös lautamiehenä. Juho avioitui ensin Sanna Heikintyttären (s. 1750, k. 1792) kanssa vuonna 1768. Tästä liitosta syntyi 10 lasta. Heistä Anna, Juho, Susanna ja Herman perustivat perheen. Leskeksi jäätyään Juho avioitui Susanna Matintytär Yrjänä-Kokon(s. 1746 k. 1811) kanssa, mutta tästä liitosta ei ole jälkeläisiä.

Latva-Nikkolasta erotetaan n. v. 1806Knuutti-Nikkolaja sitä ryhtyy isännöimään vanhin poika Juho Juhonpoika. Latva-Nikkolan isännyyttä jatkoi Juhon Eliaanpojan nuorempi poika Herman Juhonpoika (s. 1786, k. 1834). Hän oli isäntä vuosina 1806-1834. Hän toimi myös lautamiehenä. Hermanni avioitui Liisa Mikontytär Rinta-Röyskön (s. 1792, k. 1857) kanssa vuonna 1809. Heille syntyi 7 lasta ja aikuisuuden saavutti Juho, Mikko, Jaakko, Maria ja Matti.

Hermannin kolmanneksi vanhin poika Jaakko Hermanninpoika (s. 1817, k. 1885) jatkoi isännyyttä vuosina 1843-1877. Hän avioitui vuonna 1839 Anna Jaakontytär Ala-Sihdon kanssa (s. 1819, k. 1880). Heille syntyi 7 lasta Jaakko, Maria, Justiina, Herman, Juho, Karoliina ja Jaakko.

Heidän pojastaan Jaakko Jaakonpojasta (s. 1858, k. 1905) tuli Latva-Nikkolan seuraava isäntä vuosiksi 1880-1885. Jaakko isännöi Ala-Nikkolasta erotettua Aho-Nikkolaa 1892-. Jaakko avioitui Maria Juhontytär Lauroselan (s. 1861, k. 1885) kanssa vuonna 1881 ja Mariakin tulee Upan sukuun Valentin Upan kautta. Leskimies Jaakko avioituu toistamiseen vuonna 1888 Susanna Samelintyttären kanssa (s. 1862, k. 1935). Susannakin tulee Upan sukuun peräti kahdesti.

Vuonna 1885 eteenpäin Latva-Nikkolaan näyttäisi tulevan vieras isäntäpari.


ALA-NIKKOLA

Matti Eliaksenpoika isännöi jatkossa Ala-Nikkolaa vuosina 1769-1791 (s. 1733 ja kuoli vanhuuteen vuonna 1808).  Matille ja Marialle syntyi 10 lasta ja eloon jäi Anna, Susanna, Matti, Liisa, Katariina, Hedvig ja Jaakko.

Tytöistä Anna tuli Matti Simonpojan vaimoksi Yli-Uppaan, Susanna oli Lammen torpparin vaimona Seinäjoen Upassa, Liisa avioitui Latva-Nahkaluoman emännäksi, Katariina ja Hedvig elivät naimattomina. Pojista Matista tuli Ala-Nikkolan uusi isäntä ja Jaakko sai vävyisännän paikan Jalasjärven Kannosta.

Matti Matinpoika (s. 1764) avioitui vuonna 1785 Seinäjoella syntyneen Valpuri Juhontytär Heikkilän kanssa. Heillekin syntyi lapsia - kaikkiaan 11 lasta. Heidän lapsistaan selvisi aikuisiksi Matti (s. 1790), Elisabet, Susanna, Salomon ja Maria - tytär Helena on vielä hakoteillä. Matti sai isännyyden vuosiksi 1793 - 1827. Matti toimi myös lautamiehenä.

Matti Matinpoika (s. 1790) otti isännän ohjat käsiinsä vuosiksi 1828-1844. Matti otti puolisokseen ilmajokelaisen Maria Antintytär Latvalan vuonna 1811. Heille siunaantui 6 lasta ja aikuisuuden saavutti Antti, Juho, Jaakko ja Maria Serafia. Matin vanhin poika Antti pääsi vävyisännäksi Västiin. Juho ehti avioitua, mutta kuoli keuhkotautiin 23-vuotiaana vuonna 1842. Jaakko koki saman kohtalon 22-vuotiaana vuonna 1844. Molemmille pojille ehti syntyä 1 lapsi.

Sisar Maria Serafia aviotui Ala-Lauroselan Gabrielin kanssa vuonna 1843 ja näin Ala-Nikkola sai Erkki Upan jälkeen seuraavan vävyisännän taloon vuosiksi 1845-1869. Gabrielin toinen vaimo Loviisa Juhontytär isännöi taloa vuosina 1870-1872.

Ala-Nikkolasta erotettiin vuonna 1853 Aho-Nikkola.


KNUUTTI-NIKKOLA

Knuutti-Nikkolaan siirtyi Latva-Nikkolasta Juho Eliaanpojan poika Juho Juhonpoika (s. 1774, k. keuhkotautiin v. 1829). Juho toimi isäntänä vuosina 1806-1829. Hän oli myös lautamies ja kuudennusmies. Juho oli ensimmäisessä aviossa Upan sukuun kuuluvan Elisabet Maintytär Yli-Nikkolan kanssa (s. 1776, k. 1821). Heille syntyi 7 lasta ja aikuisiksi elivät ainakin Susanna, Liisa, Maria ja Hedvig. Toiseen avioon Juho kiirehti jo 1821 Anna Pietarintytär Kannon kanssa (s. 1794, k. 1856). Tästä aviosta syntyivät lapset Juho, Jaakko ja Loviisa.

Seuraavaksi isännäksi tuli Susanna Juhontyttär Knuutti-Nikkolan (s. 1797) aviopuoliso JaakkoJuhonpoika Kurikasta. Hän isännöi taloa vuosina 1831-1835.

Juhon toisen puolison Anna Pietarintyttären uusi puoliso Heikki Heikinpoika isännöi taloa vuosina 1836-1846. Knuutti-Nikkola jaettiin sitten Knuutti-Nikkola I:ksi ja II:ksi vuonna 1847.


KNUUTTI-NIKKOLA I

Knuutti-Nikkola I isännöi Anna Pietarintyttären poika Juho Juhonpoika (s. 1822, k. 1851). Isännyysvuodet olivat 1847-1850. Juho oli aviossa Hedvig Matintytär Tuomiston kanssa (s. 1821). Hedvig Matintytär isännöi taloa vuosina 1852-1860. Heillä oli ainakin lapset Juho, Matti ja Anna.

Juhon kuoltua Hedvigin uusi puoliso Iisakki Jaakonpoika isännöi vuoden 1861 ja Hedvig Matintytär uudelleen 1862-1871.

Hedvigin ja Juhon pojan Matin (s. 1850, k. 1915) tullessa täysikäiseksi tila siirtyi hänelle vuosiksi 1872-1873. Puoliso oli Karoliina Matintytär.

Seuraava isäntä tulikin sitten Ala-Nikkolasta Hermanni Jaakonpojasta vuodesta 1874- (s. 1849, k. 1912). Puoliso oli Leena Hermannintytär. Toisin sanoen tila säilyi suvulla.


KNUUTTI-NIKKOLA II JA III

Isäntä Juho Juhonpoika Knuutti-Nikkolan tyttären Hedvigin (s. 1810, k. 1875) puoliso Jaakko Niilonpoika Turja, Suutarla (s. 1812, k. 1861) isäntävuodet 1847-1861. Vaimo Hedvig jatkoi isännöintiä vuosina 1863-1875. Heidän poikansa Hermanni Jaakonpoika (s. 1851, k. 1903), isännöi vuosina 1874-.

Knuutti-Nikkolasta erotettiin vielä Knuutti-Nikkola III. Sitä isännöi vuosina 1880-1887 edellisen veli Jaakko Jaakonpoika (s. 1847, k. 1888). Puoliso oli Helena Samuelintytär Latva-Jussila, joka isännöi vuosina 1888-1898.

Heidän poikansa Sameli Jaakonpoika jatkoi isännyyttä 1899 -.

Lisäksi Ala-Nikkolasta oli erotettu vuonna 1880 Äärys-Nikkola ja vuonna 1894 Ranta-Nikkola.

Aho-Nikkolasta erotettiin Oja-Nikkola 1881 ja Takala 1886.