Johannes Wegelius

Johannes Uppa/Wegelius
s. n. 1660 Ilmajoki, Seinäjoen kyläk. 3.5.1725 Tyrvää
Vanhemmat: Tuomas Jaakonpoika Uppa ja äiti Kaarina Joosepintytär.

Puoliso: v. 1684 Kristina Lauraeus s. n. 1650 k. 1720
Vanhemmat: Olof Sigfridson Lauraeus ja äiti Sara Arctophilacius

Lapset:
Sara Katariina Wegelius s. 6.1.1690 Pudasjärvi k. 8.3.1743.
Pso Michael Polviander d. 8.3.1743 Toimi Ikaalisten, sitten Mouhijärven kirkkoherrana

Anna Wegelius s. 1692 Tukhoma k. 1.4.1802 Tyrvää

Johannes Wegelius s. 14.6.1693 Tukholma k. 13.5.1764 Oulu
- Oulun kirkkoherra vuodesta 1757
- Postilla v. 1747 ja 1749: Se pyhä evangeliumillinen valkeus taivaallisesa opisa ja pyhäsä elmänsä.
Pso. Margareta Törner.

David Wegelius s. 4.4.1696 Paimio k. 1731
- pitäjänapulainen Tammelassa vuodesta 1725 lähtien.
Pso. Katarina Gotleben s. 1689

Elisabet Wegelius s. 1.5.1698 Tyrvää k. 8.9.1750 Mouhijärvi
Pso. Erik Astrenius s. 1694 k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainen.

Kristina Wegelius s. 28.8.1700 Tyrvää k. 3.11.1762 Kauhava
Pso. Johan Enckell s. 1696 Karkku k. 4.9.1770 Kauhava. Kauhavan kappalainen.

Gabriel Wegelius s. 5.9.1702 haudattu 19.9.1746

Maria Wegelius s. 20.4.1705 Tyrvää k.
Pso. Henrik Ström

Abraham Wegelius s. 18.9.1707 Tyrvää

Margareta Wegelius s. 18.9.1711 Tyrvää k. 1.5.1712 Tyrvää

Johanneksesta tuli ylioppilas 1680 Uppsalassa ja Turussa (pohjal.), Oulun koulun rehtorin todistus. College superiorina 1685 Oulun triviaalikoulussa, jossa tuli tunnetuksi "kiitettävästä toimeliaisuudesta nuorison mieleneylennykseksi ja itsensä kehittämiseksi". Pudasjärven kirkkoherrana 1689-1691. Sikäläisen kappalaisen Johan Keckmanin juonittelujen ja syytösten johdosta, että hänen olisi todettu kallistuneen harhaoppeihin, ja tuotuaan asian julki kyläkunnalle, lautamiehet erottivat hänet virasta v. 1691, jolloin kuningas nimitti Wegeliuksen vastustajan Keckmanin hänen seuraajakseen. Wegelius valitti muutoksenhakutietä asiasta kuninkaalle, joka 1692 päätti, että Wegelius voisi palata papinvirkaansa niin pian kun hän olisi tutkinut uskossa fundamentaalisia kirjoituksia ja konsistori todennut hänen olevan tässä mielessä aivan puhdas ja Wegelius sen lisäksi jättänyt kirjallisen vahvistuksen puhtaudestaan ja vankkumattomuudestaan evankelisessa opissa.

Tämän jälkeen hän toimi kappalaisena Paimiossa vuodesta 1693 ja kirkkoherrana Tyrväällä vuodesta 1693 lähtien. Esitti väitöskirjansa pappeinkokoukselle v. 1696 ja väitteli v. 1700. Sai rovastin arvonimen 1706 ja nimettiin lääninrovastiksi v. 1707. Pakeni Tyrväältä isonvihan aikana 1713 perheineen oleskellen kahdeksan ja puoli vuotta Torniossa. Palattuaan v. 1722 Tyrvään pappilaan totesi rakennusten olevan raunioina, peltojen kesantona, ojien umpeenkasvaneina, aidat poltetuiksi ja niityt metsittyneinä. Myös Wegeliuksen omistama rusholli oli autiona. Wegeliuksen sanotaan olleen oppineen, miellyttävän ja eristäytyneen. Hän edusti ensimmäisenä speneriläistä pietismiä Suomessa. Johannes lahjoitti myös kattokruunun Sastamalan keskiaikaiseen Pyhän Marian kirkkoon. Kattokruunu on siellä edelleen nähtävillä. Mielenkiintoista Sastamalan kirkossa on mm. Sastamalan vanhimpien sukujen ja Pohjanmaan asuttajien muistokivi.